Formula 1 VPN-Suomi

Yleinen

Ellu blogging

05.03.2013, thisisourlife

Moey!

Ajattelin tässä kirjoittaa lyhyen novellin/tarinan.

Rakkaudesta laulu

Minä olen Nora. Olen 15 vuotta ja rakastan musiikkia. Olen säveltänyt ainakin viisi kappaletta, kaksi niistä balladeja. Toisen niistä kirjoitin kolmosluokalla kun olin lääpällään yhteen poikaan, ja olen edelleenkin. Hän on Cody, mua vuotta vanhempi. Cody on vaan jotenkin niin söpö ruskeine silmineen ja blondeine hiuksineen. Olen yrittänyt selittää sitä Marylle, bestikselleni, mutta hän vain sanoo että Cody sitä Cody tätä. Joten en voi purkaa tunteitani oikein kellekkään.
Eilen kun tulin koulusta rupesin tekemään läksyjä. Kirjan välistä tippui lappunen. Kumarruin ottamaan sitä lattialta. Siinä luki: Oot söpö. En saanut kirjoittajaa käsialan perusteella selväksi, mutta sen sain selville että Cody se ei ainakaan ollut, mistä Jumala minua palkisisi, ei mistään.
Huomenna on konservatorion kevätjuhla jossa minun täytyy soittaa pianolla ja laulaa jokin kappale. En tiedä vielä mikä… Hmm… Olisiko hyvä jos laulaisin balladin rakkaudesta ja omistaisin sen Codylle joka soittaa kitaraa samassa kevätjuhlassa. Laulan sen, sillä muutakaan en keksi.
Ihmisiä tunkee suureen saliin jossa kevätjuhla järjestetään. Minua jännittää. Sain juuri ja juuri peitettyä peitevoiteella mustat silmäpussit. Olin saanut sellaiset kun olin valvonut ehkä vähän liian pitkään illalla ja ajatellut Codya ja hänen ilmettään kun sanoisin että omistan sen kappaleen hänelle. Toivottavasti hän ymmärtää, sillä en jaksa enempää noloja tilanteita, sillä kolmosella ”kosin” häntä koko lukan edessä ja hän vain nauroi ja vältteli minua koko loppu viikon.
Minä soitan pianoa ensimmäisenä, sitten tulee yksi duo ja sitten Cody. Juontaja sanoo että minun täytyisi mennä lavalle ja pitää alussa pieni puhe, eli kertoa mistä kappale kertoo ja miksi esittää sen. Mietin kiivaasti mitä sanoisin. Olin jo matkalla lavalle. Valot melkein sokaisivat minut. Sitten sanoin:
-Hei! Minä olen Nora ja aion esittää teille kappaleen jonka omistan yhdelle ihmiselle tässä salissa. Se on Cody.
Näin Codyn ilmeen, hän oli kauhistunut. Salissa alkoi kauhea puheensorina ja se loppui kun rykäisin.
Astelin pianon taakse ja henkäisin syvään. Istuin pehmustetulle tuolille ja suorisin mekkoni. Käteni tärisivät kauheasti. Laitoin ne koskettimille. Ja aloin soittaa pitkää alkusoittoa. Soitin ja sitten tuli aika aloittaa laulu. Avasin suuni mutta en saanut muuta ääntä kuin epäivireisen kiljahduksen. Juoksin pois lavalta. Pois salista. Se oli nolompaa kuin mikään maailmassa. Kuulin takahuoneesta ihmisten naurua ja pilkkaavia sanoja. Sitten kuulin kun takahuoneen ovi aukeni. Sieltä asteli Cody ihan totisena. Hän istui viereeni ja kiitti minua ajatuksesta. Minun olisi tehnyt mieli halata häntä, mutten kehdannut. Cody käveli eteeni, otti käsistäni kiinni ja nosti ylös. Hän katsoi minua suoraan silmiin. Hän sanoi:
minä kirjoitin sen lapun. Sitten me pussasimme.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *